Nyt poppaa

Juu tarinoidaanpa nyt vielä chilifesteistä.

Lauantai oli aivan saatanan rasittava päivä, kaikessa ironiassaan. Ensinnäkin oli tultu hankittua jo niin mukavat darrat, ja päivällä oli jonkin verran töitä.Onneksi mun asiakkaat on pääasiassa mukavaa sakkia. Duunien jälkeen menin Krisselle, tarkoitus oli löytää itsensä Metsärokkiin, jossa Krisse olis vetänyt muutaman biisin.

Me sitten muutaman mutkan kautta löydettiin ittemme kiroilemasta juomat kädessä bussipysäkillä - jossain Nattarissa, Kangasalla. Hyviä kuvia tuli otettua - vaan tietysti oli muistikortti jäänyt koneeseen. Muutenkin koko päivän vaan vitutti. Siirrytään suosiolla sunnuntaihin.

Pomppasin viikon ainoana vapaapäivänäni reippaasti ja darraisena ylös, sillä oli täysin selvä että johonkin on päästävä. Heti tärppäsi - Matti Nykänen Lielahden viikonlopputorilla, wohooo...!

No ei, vaihtoehdoista löytyi myös White Flamen Vince, Sorrowhearts ja naga morichin MM-syöntikilpailut Laikunlavalla.

Vince siellä jo soitteli juu, idealla "mies ja kitara". Kuulosti siis eeerittäin hyvältä, erim. edellä oleva linkki oli livenä auringonpaahteessa törkeän hyvä veto!

Vincestä tykkäsin, kyllä vain. Täytynee alkaa seurailla White Flamen keikkoja enemmän..

Kun Sorrowhearts kipusi lavalle, mulle tuli heti fiilis että voi vittu. Mä aika harvoin bändejä tuomitsen, mutta tää vaan, yh äh yööööh.

Suora mielipide; junttirokkia turhankin teknisten soittajien coveroimana, olettaen olevansa aivan helvetin omaperäisiä kun toteuttavat tämän yhdistäen tylsän pohjan ideaan "hey, soitetaan folk-vaikutteilla, ja pompitaan idiootisti siellä lavalla nahkahameet päällä, voidaan sanoa vaikka että ne on olevinaan kiltit! Sit joo ihan hirrrweeesti pistetää teppo soittamaa sähköst viuluu, ja ollaan tooosi melodisii ja erotutaan massasta, ei se haittaa jos joku Linda jossain blogissa huutelee et saatiin kaikki hyvät biisit kuulostamaan samalta paskalta! söu vat, folkkenroull!"

Mä en ymmärrä, mutta jengi vaikutti tykkäävän.

Nagansyöntikisa oli taas aika hurja..

Ne jotka ovat nagaan lähemmin tutustuneet, tietävät kyllä paljonko yksikin pikku palanen suussa tuntuu. Ne jotka eivät, kyseessä on maailman toisiksi tulisin pikku paholainen, joten kuvitelkaa helvetinmoinen kuuma epätoivo, joka ei hellitä ihan hetkeen. Yksi tälläinen kaveri painaa about 5-8 grammaa, voittaja veti näitä yli 200g edestä. Sadistinen meininki siis.

Mukaan itselle tarttui uutta kasvatettavaa - Aji cristallia. Entuudestaan kasvaa habaneroa. Katotaan mitä tuskatilanteita saadaan näillä vielä aikaan..

Keikkoja ja tulta, OK?

Chilifestit. Nyt. OK.

Ne on NYT. Ne oli myös EILEN.

Minäkin olin EILEN - keikoilla. Chilirockissa.

Erittäin stressaavan työ/kouluviikon jälkeen kipaisin keskustorin viereiselle Laikunlavalle (sooori, unohdin kameran!), jossa parhaillaan viihdytti Cowerpoint. Ihan kuunneltava coverisetti, joissain kohtia laulu vähän öööh, vihlaisi, mutta pääasiassa OK.

Tässä kohtaa yleisöstä minut bongasi "rva Redhead" sekä hänen ystävyksensä. Lavalle kapusi Steve 'N' Seagulls. Kaikessa kummallisuudessaan keikkaa järjestämässä ollut kaverini on nämä tänne buukannut, kun muut bändit olivat näkyvästi aika lailla raskaampaa genreä kuin nämä henkseliveikot.

Mieletön hymy kuitenkin valtasi naamani kun soitto alkoi. Todella hyväntuulista musiikkia, tunnettuja biisejä coveroituna kantrimeiningillä. Koko keikan nauratti (viinillä saattoi olla vaikutusta, mutta kuitenkin), tätä voisin todella mennä katsomaan uudelleen.

Tämän jälkeen myös Jossu ilmestyi vihdoin ja viimein paikalle.  Laikunpuistoa alettiin valmistella Flamma -tulishow'hun. Kun se alkoi.. voi jumalauta. upeaa nähtävää.

Eilinen show oli kyllä vähän erilainen, aina oli vain 2 jätkää ja enemmän heittelyä. Jossun sanoin, ne oli kirjaimellisesti hot, hehhe..! Joksikin aikaa jäätiin ryypiskelemään viinejä ja likööreitä Laikulle, sitten keskustorin kautta rva Redheadin sun muiden kanssa YO-talolle chilifestien virallisille jatkoille. Ovella käteeni leimattiin OK-merkki.

Lavalla White Flame.

Muistaakseni, no jos mun muistiin on luottamista, olen nähnyt aiemminkin livenä, olisiko ollut Roosterissa tai jossain päin Tamperetta. Kuitenkin, hyvä meininki.

Kunnes lavalle pomppasi Curimus. Ei vaan uponnut meikäläiselle, mutta olipahan aikaa jonotella kurkunkostukkeita.

Ja niin, lavalle astui syy, varmaankin ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin ajoissa, miksi paikanpäälle saavuin - Suicide Love Boat. Kyseinen orkesteri nähty nyt kuudetta kertaa. Hyvä, kyllä, mutta AIVAN LIIAN LYHYT setti, olisiko ollut vajaan puolentunnin luokkaa.

Tämän jälkeen huomasin bussin lähtevän lähistöltä 10min päästä, ja hetken mielijohteesta päätin lähteä jo sillä. Vittu mikä tollo mä olen, unohdin että stagelle olisi vielä astunut Poisonblack.

Herättyäni 1h 20min myöhästä juuri ennen töiden alkua, huomasin poskeeni painautuneen KO-leiman. Mikäs tässä, katkerana kuuntelemassa Poisonblackia. Saatana.

Tänään illalla meno jatkuu..

Tuttupäät - varrella virran

Voi apuuuua. Päätin tossa synttäreiden "kunniaksi" pyytää parit frendit meille Tampereelle ja viikonlopun tavoite oli vetää taju kankaalle ja pitää hauskaa niin rajusti kun lähtee.

Perjantaina Pipsa saapui Tampereelle, aiheutettiin pahennusta keskustassa ja päätettiin mennä katsomaan Ted. Muutama purkki taikalientä noudettiin kaupasta ja leffasta takarivin paikat, kivaakivaa. Kun päästiin ulos, Pipe oli jo aivan turvat. Siinä sitten talutettiin kaveri bussiin. Himassa jatkettiin menoa lakkaliköörillä.

Parin muuttujan kautta kaverukseni hiuksiin päätyi vanukas. Järjenjättiläiset menivät tätä pesemään. Pipsa vaatteet päällä suihkun lattialle, mä kastelen. Käänsin hanan jääkylmälle ja nauroin pirumaisesti. Pipsa sai sätkyn, juoksi karkuun - ja PAM! vain kuului, kun tämä törmäsi suihkun lasioveen ja jäi lattialle nauramaan.

Kunnon kohellusta siis, koko ilta.

Seuraavana päivänä Lisa liittyi seurueeseen, ja me kolme kelmiä päätimme sitten pitää illalla nestepiknikin Koskenrannassa Pipsan kriittisen näkyvän alaikäisyyden takia.

Luotimme vanhaan ystäviini El Tiempoon ja Floriaan, meikäläisen lemppariviineihin, sekä useisiin erilaisiin virvokeisiin väliltä lonkku-siideri-likööri. Nämä hankittuamme säntäsimme meille aikaa tappamaan, ja päätimme toteuttaa molempien niin pitkään harkitut tatuointisuunnitelmat, kukan ja suden.

Huonoilla kamoilla, otan syyt näistä niskoilleni että suunnittelusta ja toteutuksesta, vaikka voisinhan mä änkeä tähän kuinka "salama pilas". Mut se teki niiin!

Joo ja tosiaan, Koskenrantaan siis. 

Kaverikuva, Pipsa ja Timppa. 

 Lisa, mun stailaamana!

Voi ziisus tota viimeistä kuvaa, mä ja Lisa. Suurin osa kuvista oli aivan järkyttävän hillittömän uskomattoman surkeita kamalia karseita, vaikka mä vielä väittäisin olevani suht "hällä väliä"-tyyppi. Pipsalla kun nousee nopsasti hattuun, se alkoi aika nopsaan naureskelemaan "mä oon tutu..tuttupää!".

Pipsa löysi itselleen seuraa, ja feidas mut ja Lisan. Me päätettiin sitten, ok, Henry's Pub, here we come!

Mentiin henkkaan, juotiin yhdet smirkut suunnilleen kaatamalla kurkusta alas ja tajuttiin että henkka oli harvinaisen hiljaisena mietittynä, että oli lauantaiyö. Matka jatkui Wanhaan Monttuun.

Kummallakaan meistä ei kuitenkaan ollut papereita mukana, kun ei oltu varauduttu baarireissuun. Bussiin siis.

Meinasin saada nauruhalvauksen, kun päästiin bussista, käytiin puskapissillä tien vieressä ja mä menin jo meilleppäin tien yli, Lisa jäi juoksemaan mun perään, Lielahden suurimman tien yli, autojen välistä, housut kintuissa keskellä yötä huutaen "Lindaaaaa, oota!"

Pipsa ei sitten jäänytkään seuralleen yöksi - vaan soitti mulle yöllä "Linda, anna osoite mä otan taksin". No annoin osoitteen, Ritalankatu there u go. No Pipe oli sitten ajellut Ritakadulle, toiselle puolelle tamperetta. Soitti uusiks ja kun viimein pääs pihaan, sanoo mulle "ei mulla ole rahaa". Vv. Mä sitten maksoin neidin 'bout 50e taksiajelun.

Aamulla kysyin Pipsalta, onko se ikinä kuullut Ozzy Osbourne-darrasta*. Pipsa katsoi mua hetken, syvään ja sanoi "hyvää syntymäpäivää".

Kun oli viinit loppu, tili & pää tyhjänä, kämppä hurrikaanin jäljiltä ja helvetin heikko olo, voi todeta iloisesti, että työn täytteinen kesäloma 2012 oli sitten tässä, hyvä palata huomenna koulunpenkille ja alkaa tukkataiteilua opettelemaan. Cheers!


*Ozzy Osbourne -darran oireet:
- Kävelet etukenossa
-Vapiset kuin vanha narkkari
-Ääni ei kanna edes metriä kauemmas
-Tukka näyttää siltä, että se olisi näyttänyt hyvältä eilen, mutta mikä näytti hyvältä eilen ei näytä hvvältä tänään.
-Makaat sohvalla/sängyssä/lattialla ja huutelet sieltä heikona puolisosi/kaverisi nimeä
- Suussa maistuu siltä kuin olisit syönyt lepakon

Pitkätukkia liikenteessä

No voi huhhuh, olipahan viikonloppu! Perjantainahan piti, niin, piti, mennä stadiin Kristiinan kanssa, olis ollu Damian Cullen Bandin akustista keikkaa tarjolla. Kyseisen bändin oon nähnyt lavalla 12 kertaa, ei hirmu uutta siis sinänsä. Kristiina tuli kuitenkin samaisena aamuna just Tukholmasta, ja reissu oli vieny kaikki energiat - pitkän pähkäilyn jälkeen päätettiin, että olkoon, Tampereellakin olis (kuudesti nähty) Caroline tänään. Sinne siis.

Ostettiin ovelta liput 6e tsipale ja alettiin odotella bändiä. Paikka oli kyllä alkuun todella hiljainen, istuskeltiin parikyt minuuttia niin tuli jopa toiset ihmiset meidän lisäksi. Kun toiset virvoikkeet oli menossa ja oltiin istuskeltu joku tunti siellä, tuli alusta alkaen kusipäinen poke pöytään ja kysäisi "onkos teillä muuten papereita näyttää?"

No voi jumalauta. Krisse nelikybäinen ja multakaan enää vuoteen olla kysytty yhtään mitään. "Öääh, ei mulla kyllä mukana ole." Ulos sitten, oli vastaus. Ja niin, voi vitun vittu. Narikassa kysyttiin, että kai saadaan sit stna rahat takaisin, kun tyhjästä maksettiin. "Heihei" oli vastaus. Rock night club Doris, shitty service and crappy place. Nimim. ikuisestikatkera.

Mentiin sitten Hallilan lähipubiin karaokeen. Wuhuu. Pakkohan se oli sitten jotain piristävää vetää.

Oi kyllä. 

Jäin Krisselle yöksi, ja meidän mukaan karasta tarttui vielä joku pitkätukkainen mr. X, suorastaan rasittavan raukkamainen tyyppi... Herätti seiskalta kun ei saanut nukuttua, ja muutkin oli nukkunu jumalauta jonkun vajaa neljä tuntia. Sitten ramppas 15min välein juttelemassa urpouksiaan, niin että hyvästi ne unet. 

Päiväksi häivyin himaan päikkäreille, illalla lähdettiin Hyvinkäälle. Kommentti "pitkätukka liikenteessä" toistui aika pelottavan usein. Mentiin Krissen lempibaariin, Zoomiin. Oli kyllä hauska paikka, lisäks tykkäsin kun sieltä sai vaikka mitä erikoisuusjuomia, tykästyin ainakin raparperilonkeroon ja lisäksi sitruunasalmari oli kyllä erittäin suuhunsopivaa.

Yöksi päästiin Krissen kaverille, jonne mä sitten fiksuna unohdin kännykkäni..ens viikonloppuna saankin varmaan takaisin. Sunnuntai seikkailtiin pitkin poikin, haettiin pussibisseä ja mentiin kirkkopuistoon parin Krissen kaverin kanssa. Se saamarin puisto oli täynnä ampiaisia..vihaisia sellaisia. Kokoajan joku meinasi käydä kiinni.

Neljän hengen poppoostamme yksi päätyi piston uhriksi, arvatkaapa kuka? Ensimmäinen ampparinpistoni viiteen vuoteen..

Sitten chillailtiin Krissen toisen frendin kämpillä joitain tunteja. Muutamia filosofisia letkautuksia tuli tajuttua;

"Eli siis, jos on parisuhteessa, niin ei vaan voi soittaa bändissä?"

"Mä just tajusin, et Hyvinkäällä kaikilla on joku lääkitys."

Siellä oli myös aaaiivan megaihana pikkukisu, lisäsi mun puolivuotta kestänyttä kissakuumetta vaan entisestään.

Kerrassaan nauruntäytteinen sunnuntai-iltapäivä ja hauska reissu.

Viimeisin kuva ihan jo kotikulmilta, (anti)rakkaasta Lielahdesta.. Ja seuraava kertoo sitten täysin olon kun himaan pääsi.

Meikkipelleilyä

Juu eilen oli ihan normipäivä, mulla oli pitkä tauko töissä, joten Rita alias siskopuoleni päätti raahata mut keskustaan farkkuostostensa makutuomariksi, ja päätettiin mennä bonuskirppiksen kautta.

Messiin tarttui sininen pikku-koristehattu (2,9e), joihin oon hitusen hurahtanut, palestiinahuivi (1e) ja meikkisiveltimiä (0,5 - 2e kpl), eli ei mikään megalöytökierros. Tän jälkeen meikäläinen pakotettiin kidutuskammioon a.k.a "kiinatrikoot", huhu kertoo että alkuperäinen nimitys olis joku gina. Oih tätä huonon ironian määrää. Sieltä kun ei löydy alkuunsakkaan mitään riepua johon itseni voisin /suostuisin kietomaan, niin pälyilin meikkejä, ja nappasin 3 kynsilakkaa (3,95e/kpl) ja 2 luomiväriä, samaan hintaan.

Mun oli sitten ehdottomasti pakko yöllisen inspiraation vallassa päästä jo kokeilemaan noita luomivärejä. Levitin valkeat pohjiksi toiseen silmään - tsädääm, varmaan parasta valkeaa mitä mulla on ikinä ollut. Jatkoin mustalla - sama juttu. Jatkoin, jatkoin ja jatkoin, ei vaan tullut loppua. Niin ja joo, mä kun innostun tylsyyden keskellä, pakkohan se oli viedä äärimmäisyyksiin. Naurakaa olkaa hyvät!

Aika nopsasti tehtyä matskua, joten kaula kusee ja pahasti, mutta eisemittäääään :'D

(PS. huomenna nokka kohti Helsinkiä ja lauantaina Hyvinkäälle, eiköhän riitä taas juttua sunnuntaina!)

Moboaudo & maandie

Hahha joo, eilen oli tarkoitus lähteä ystäväiseni Jossun kanssa käymään mopoautolla Tuurissa, matkaa about 170 kilsaa. Ollaan vastaavanlainen reissu toteutettu jo kerran viime joulukuussa (hengenlähtö lähellä), mutta tällä kertaa aikataulu kusi niin pahasti että oltaisiin oltu sulkemisaikaan perillä.

Päätettiin sitten tehdä sunnuntainen kirpparikierros. Mentiin Radiokirppikselle, mutta sitten tajuttiin että kirpparit on jo kiinni, kun kello oli jo vähän vajaa neljä. Ihan päähänpistosta tuli sitten idea "ajetaanko Loimaalle?"

Jossulla on Loimaalla tosi henkilökohtaisia muistoja ja asioita, ei niistä sen enempää.

Oli tosi rentouttavaa päästä ihan vaan tsekkailemaan landemaisemia pitkästä aikaa. Matkaa suuntaansa oli about 106 kilsaa. Saatiin myös pikku ruuhka aikaiseksi.. ekaa kertaa kun pysähdyttiin tien varteen päästämään autoja ohi, jonossa oli vähintään 70 autoa, joista ensimmäiset tööttäilivät meille aika vihaseen sävyyn.

Matkamusiikkina oli laatulevyjä.. Michael Monroe - Sensory Overdrive, Hardcore Superstar - Party Aint Over Till We Say So, Caroline - Sweet Sweet Rock 'n' Roll (Limited), Crashdïet - Generation Wild ja HCSS - Split Your Lip.

Oikea suunta?!?

Mistä muuten tietää että matkaajapoppoo on pahasti retardoitunutta? Kun mä sanon "ahhaha nyt oon ihan kanas JA juustonesteissä!!!!", kaveri vastaa "tsihhi sylkäsin mun päälle!"

Monta häpeätilannetta kyllä saatiin aikaan. Paluumatkalla tuli kuitenkin varmaan paras fiilis, kun kohdalle sattui auringonlasku ja Run to Your Mama lähti soimaan samaan aikaan.

Paprikoita, pilviä ja whiskyä

Juu totanoinniii, eilisestä jotain.

Alunperin piti lähteä katsomaan Southside Johnny and the Asbury Jukesia tavalle, mutta seuralainen tuli kipeäksi, joten sivuutin sitten. Lippujahan meillä ei ollut, vaan oltaisiin saatu ehkä nimi listalle.

Toteutin sitten Plan Beeni ja suunnistin Ratinan stadionin nurkille kääntämään puukkoa haavassani siitä, miksen hankkinut lippua.

Lähtöluukki taas poikkeuksellinen - mustat piilarit

ja huulipunaa, ei mulle tosiaan niin tyypillinen look.

Siellä sitä sit chillailin ja kuuntelin Poets of the Fallia, ainakin kuuleman perusteella vaikutti olevan iskussa. Tämän jälkeen soitti The Vaccines. Aivan uusi nimi mulle, myönnetään, mutta siihen kyllä perehdyn, tykkäsintykkäsintykkäsin.

Siirryin hiljaisempaan paikkaan, että musaan pystyi keskittymään eikä kokoajan tarvinnut väistellä sinkoilevia kännikaloja. Mä tosiaan ylitin itseni, ja vedin vaan Muumilimsaa.

Istuskelin kuuntelemassa, ja viereen eksyi 2 jätkää, joista toinen alkoi heti jutella ja esitteli itsensä. Vaikutti todella hauskalta tyypiltä, eikä yhtään hullumman näköinenkään (ziisus häpeän jos se lukee tän..hahha ). Sen kaveri siinä hiljaa nautiskeli "erikoissavukkeestaan", ja tämäkin kaivoi sellaisen esiin, ja kysäisi haluanko mäkin.

Ne oli menossa stadionille sisään, ja kysyivät miks tulin vaan yksin kuuntelemaan. Vastasin, että vituttaa sit viiskympisenä, jos olisin vaan istunut himassa enkä edes tullut kuuntelee sillä perusteella ettei ollu seuraa. "No oisit ostanu lipun", "vituttaa sit viiskymppisenä".

Lähtivät, ja mä päätin löytää paikan josta nään sisään. Menin takaisin alas, ja joku mies tuli kysymään "Hey, you need any tickets?" No riippuu paljon maksaa. "Sixty nine is the normal price." No ei mulla niin paljoa ole.   "Okay, for you girl, fifty." We have a deal. Ostin sitten extempore lipun. Juoksin oville ja nauroin, että en jumalauta just tehny sitä mitä luulin.

Kameraa ei saanut sisälle viedä, sorry babies. Paikka olis ollu aivan paska, mutta sain luvan vaihtaa parempaan tyhjältä osalta, joten pääsin melkein keskelle ylimpään riviin. Nauroin tosiaan ihan ääneen ekat 10min, ihan vaan koska siellä sitä oltiin.

Keikka oli hyvä, vaikka näkyvyys ei ollut se parhain, mutta kyllä kaikki tyypit näin ja screenit oli kavereita!
Lisäksi jostain kumman syystä By the Wayn aikana mulla tuli tippa linssiin, ilosta jos jostain. Hyvä keikka, kyllä.

Keikan jälkeen otetut kuva, mä olin ihan tärähtänyt itse, joten se näkyy kuvien tasossa! Ja koko hulluuden loputtua tajusin, että seuraava Lielahteen menevä bussi lähtee Keskustorilta 8min päästä, ja mä olen 'bout 15 000 ihmisen kanssa lähdössä samaan suuntaan, en varmaan kerkeä siihen juosten.

Käppäilin keskustaan sitten vaan ripeää tahtia. Aikeissa käydä yhdellä siinä bussia odotellessa.

Kyllä muuten välillä helposti unohtaa kuinka kaunis kaupunki Tampere oikeastaan on.

Suuntasin Wanhaan Monttuun kuuntelemaan karaokea ja vetämään Jack Daniel'siä rivakkaa tahtia niin paljoin kuin aika salli. Melkein teki mieli luritella yks biisi siellä itsekkin, mutta kun oli juuri huutanut ratinalla pari tuntia jokaisen biisin sanat, ei ääni ollut niissä kondiksissa että Nimeni on Dingo kuulostaisi enää hyvältä.

Bussiin nippanappa kerettyä käppäilin himppeen, mitä nyt pikkasen tuli otettua nurmikkoon kasvoilla kontaktia, niin vihdoin himaan päästyä huomasin että mun pöydällä oli kirje.

Eli, pääsin aikuiskoulutukseen yksityiseen Carl Wilhelm Akatemiaan, parturi-kampaajaksi.

Jumalauti mikä ilta. Whoaaa!!